Päiväni on pelastettu. Tuli netissä vastaan Alex Chiun randomoitu läppägeneraattori:

“Teleportation must be invented. If we don’t invent teleportation, China will throw nuclear bomb everywhere. Especially now everyone can live forever.”

alexchiu.com – Kuolemattomuutta ja maailmanrauhaa jokaiselle.

Synkkää. Niin synkkää:

Which OS are You?

Hainpas Hesarille kesätöihin. Deadline oli ilmeisesti jo viikko sitten, mutta armo kävi oikeudessa ja vastaava henkilö sieltä suunnasta kelpuutti työni vielä mukaan. Saas nähdä. Miksiköhän noissa asioissa on niin hoppu aina? Voisi kysellä muualtakin.

Bowling for Columbine

Tulipas katsottua Michael Mooren Bowling for Columbine. Taisi kyseinen pätkä pyöriä viime R&A-festareillakin ja täytyy myöntää. että jos hyviä kauhuelokuvia haluaa niin tästä on hyvä alkaa.

Pätkässä Moore tutkii jenkkilän asehulluutta ja vertailee maata laajasti Kanadaan nähden ja vetää mukaan myös euroopan maita. Ajatusta herättävin pätkä koko leffassa lienee kohta, jossa vertailtiin mm. Kanadan ja jenkkilän eroja. Siinä missä jenkkilässä kaikki nukkuvat turvalukkojen takana ja katselevat illan uutisista päivän murhatapausta jossa se default musta mies ampui/ryösti/raiskasi valkoisen oli Kanadan puolella kaikilla ovet auki päivät läpeensä ja uutisissa oli oikeasti asiaa. Siltikin, ottaen huomioon, että moni dokumentissa esillä ollut maa oli samankaltainen (väkivaltainen historia, samat kulttuuritottumukset, samanlainen väkijakauma, aseharrastukset jne jne.) oli jenkkilän ampuma-asein tapahtuneet murhaluvut järkyttävät suhteessa muihin.

Surulliseksi homman tekee tuo korkeilla paikoilla olevien henkilöiden puusilmäisyys ja korporaatioiden valta tuossa maassa. Moore haastattelee dokkarissaan Charlton Hestonia ja Dick Clarkia yms.ihmisiä jotka omalta osaltaan auttavat aseiden vallatonta leviämistä (Moore käy dokumentin alussa hakemassa eräästä pankista ilmaisen aseen jonka saa tilinavausta vastaan). Dokumentti käsittelee myös tuota poliittista oravanpyörää jonka Yhdysvallat on luonot, eli ensin myydään aseita Irakille Irania vastaan (ja salaa myös Iranille) ja sitten hyökätään Irakiin ja otetaan omilta aseilta kuonoon jonka jälkeen CIA:n kouluttama Bin-Laden kehittelee WTC iskun. Ja kuitenkaan kukaan ei pysähdy ajattelemaan.

Ainoa valopilkku lienee kun pari Columbinen teurastuksesta selvinnyttä opiskelijaa (vieläkin täynnä luoteja) käyvät palauttamassa K-Martille säkkikaupalla kyseisen korporaation luoteja ja pressipaineen avulla saavat ketjun lopettamaan luotien myymisen.

Dokkarissa on aika rankkoja pätkiä, mm. Columbinen koulun valvontakameramatskut siltä päivältä ja ironisinta varmaan koko dokumentin taustassa on se, että jenkkilässä teos floppasi kun taas euroopassa se oli todella suosittu. Mielenkiintoista kun ottaa huomioon, että juuri jenkkienhän tästä pitäisi ottaa onkeensa.

4/5 – Jokaiselle varmasti melko valaiseva dokkari, mutta jos asioista on yhtään lukenut puolin ja toisin ei se tarjoa hirveästi uutta. Siltikin varsin pelottava katsaus ison maan ja massan mentaliteettiin.

Tänään päivällä lähtisi laiva Ruotsin puolelle joten voisi vähän nukkua ennen sitä :-)

whee! Netti teki comebackin vihdoin. Mukavaa kun on vähän enemmän kaistaa käytössä, sujuu Dark Age of Camelotkin taas :-)

Kaikille hyvän komedian ystäville voi suositella Kung Pow: Enter the Fist:iä mikä on mainio airplane! tyylinen tekele kung fu -leffoista. Leffa perustuu hyvin pitkälti vanhaan ’77 kung fu -pätkään nimeltä Tiger and Crane Fist, mutta digiroippeita hyödyntämällä pääosanesittäjä/käsikirjoittaja/ohjaaja/dubbaaja/jne on sijoitettu ruudulle vanhojen näyttelijöiden pariin ja tämän kautta Kung Pow ei ole pelkästään vanhan elokuvan uudelleenlämmittely vain aivan jotain muuta.

Niin ja tietty, varoituksen sanana voinee mainita, että leffasta jää ärsyttävän paljon sanontoja mieleen mainion dubbausläpän takia. That’s alot of nuts! Weeeeeeooooooooo!

viime aikojen levyt:

Covenant: Sequencer

Covenant: Europa

Covenant: United States of Mind

Covenant: Northern Lights

DJ Shadow: The Private Press

Carl Cox: Global

ja leffat:

Fear and Loathing in Las Vegas

Day of the Dead

American Beauty

Kung Pow: Enter the Fist

Tora! Tora! Tora!

Magnolia

Lauantaina ruotsiin. Saas nährä mitä sieltä löytyy. Pakollinen tax-free festivaali meno- ja tulomatkalla on suoritettava. Lähinnä isoja karkkilaareja ajatellen :-)

Merten, tuo jokaisen ihmisen sisällä asuva pieni äänitorvi viljelee aika-ajoin kirjallisuusvinkkejä. Ilman sitä olisi taas jäänyt sellainenkin teos kuin Forgotten Soldier huomaamatta. Samalla keikalla tarttui mukaan myös Clancyn Rainbow Six ja Harrisin Fatherland. Amazonin tapaa näyttää ja ehdotella makuun sopivia kirjoja on joskus harvinaisen ärsyttävä. Mutta pakko sitä on silti rakastaa. Surffausta parhaimmillaan. Puuttuu ainoastaan kirjaston tunkkainen haju ja pelottava täti. Edellä mainittujen teosten lukeminen venyy vielä, Kolmannen Valtakunnan Nousu ja Tuho II on vielä kesken.

toim.huom. En muuten ole mikään äärettömän sotahullu ihminen vaikka kirjoituksista sen kuvan saisikin. Tykkään vaan tietää asioista mitkä ovat maailmaa ja kansoja paljon muuttaneet :-)

Jooh, nettiä vielä odotellessa. Reitittimeen saa kyllä yhteyden, mutta IP:tä ei tahdota jakaa. *nyyh*

Two Towers rant

Alla oleva sepustus “spoilaa” varmasti jonkun jolle kirja/leffa ei ole ennestään tuttu.

Käytiin katsomassa tuo uusi Lord of the Rings. Meikälle se oli jo toinen kerta, odottelin vähän josko se tuntuisi yhtään paremmalta kuin ekalla kerralla Heinolassa. Kuinka väärässä voi ihminen olla. Mainion ensimmäisen leffan jälkeen tuo Two Towers oli aikamoista rapaa. Alun noin 40 minuuttia kyllä sieti, mutta siitä eteenpäin leffa meni hirveäksi editointi- ja rautalankamössöksi. Vaikkakin Jacksonin idea leffasta on seurata juuri Frodon ja sormuksen matkaa ei se silti mielestäni anna aihetta raiskata muita kirjan ideoita aivan puhki. Siinä missä kirjoissa Two Towers on varmasti se synkin ja epävarmin ei siitä ollut leffassa mitään tietoa. Helmin Syvänteen taistelu oli hollywood-tyyliin muka-synkkää ja Gimlin muuttuminen pakolliseksi komedia-sidekickiksi ärsytti enemmän kuin vähän. Faramirista tehtiin nilkki kusipää eikä tämän yllättävälle ‘näen valon, menkää vaan’ -asennemuutokselle annettu juurikaan mitään syytä.

Siinä missä kirjassa ihmiset olivat omillaan haltijoiden lähtiessä kuolemattomille maille, tässä iskee joukko haltijoita Rivendellistä ihmisten avuksi. Mutta eikös kaikkien haltijoiden pitänyt olla matkalla länteen? Galadrielin yksinpuhelut sauronin silmästä ja yleensäkin yhteenveto siitä mitä on tapahtumassa oli kaikessa yksinkertaisuudessaan totaalisen turhaa koska kaikki asiat tässäkin oli selitetty jo aiemmin mm. Gandalfin toimesta. Aragornin tippuminen jokeen, puuh. Merrylle ja Pippinillekin piti kirjoittaa lisäduunia tähän episodiin vaikkei se juurikaan lisännyt varsinaista kameran edessä heilumista mikä omalta osaltaan teki enteistä varsin tyhmiä otuksia.

Yksittäisenä leffana Two Towers varmaan on ihan ok, mutta näin trilogiassa leffa on mielestäni uskomattoman heikko esitys. Paikoitellen se on ihan järkyttävän tylsä kun Legolakset sun muut viskelevät one linereitaan. Theodenin muumiona oleminenkin oli suhteellisen hupaisaa, kumma ettei kuninkaan lähimmät apulaiset tajunneet jo pelkästä ulkonäöstä, että jotain on kummasti. Tai kun kuningas ei juurikaan mitään puhellut. Toki mukaan oli saatava myös D&D magiaa Gandalfin muodossa eli jos harmaakaapuna oleminen ei toimi, ei auta kuin nousta parit levelit valkoiseksi ja jopas kuninkaasta saadaan piru irti. Mielestäni paras aspekti Tolkienin Gandalfissa oli juuri se, että velhon ei tarvinut alleviivata olemustaan tai kykyjään.

Mutta joo, jotenkin jäi Two Towersista halpa olo. Jotain tälläistä voisi odottaa jos ohjaajana olisi joku Michael Bay tms. Turhaa kerrontaa moneen otteeseen, turhia kohtauksia jotka olisi voinut korvata suoraan kirjan kohtauksilla joissa olisi ollut paljon enemmän ytyä. Gollum oli toki mainio ja juuri sellainen kuin kuvittelinkin ja samoin tietty Frodon ja Samin seikkailut olivat todella nautittavaa katseltavaa (harmitti vaan aina kun piti palata muiden hahmojen mokailuihin). Tyylilleen uskollisena myös yleisö osasi nauraa Gollumin skitsofreniakohtauksille, niidenhän oli tarkoitus olla hauska ja huvittava pätkä tässä “synkässä” elokuvan osassa. Muistakaa kaikki, niin lapset kuin vanhemmatkin, että vammaisille ja sairaille ihmisille on hyväksyttävää nauraa. Oli se sitten leffaa tai oikeaa elämää.

Joopa joo. Return of the Kingia en jaksa edes odottaa enää.

Argive.org kuoli? Hiljaista siellä kyllä viime aikoina olikin vaikka idea oli kyllä ihan mainio. Ehkäpä alue oli vähän liian tiukkaan rajattu, että homma pitkällä tähtäimellä olisi kiinnostavaa.

Koulussa duunailen yhtä 3dsmaxin droidiprojektia. Tarkoitus olisi saada jotain animaatiota pystyyn. Himassa on muutto jo melkeinpä ohi, netin pistin tilaukseen eilen ja kai se viikonlopuksi mennessä pitäisi olla pystyssä. Ehkä.

Viikonloppuna olisi vielä Alternative Partyt Gloriassa.

Hyvät menneet joulut ja uudet vuodet.

Blogi on ollut hiljaisena kun omistaja on ollut suhteellisen netittä viettämässä lomaa Heinolassa. Mäessä on käyty ja lautapelejä (Tigris & Euphrates tuntui olevan suosittu yms) hakattu ja esitelty ihmisille jotka kyseisen pelimuodon olivat kerenneet jo unohtaa. Pinkeät pakkaset tosin pistivät pysymään sisätiloissa joissa aika on mennyt kirjojen parissa. Uusi Lord of the Rings tuli käytyä katsomassa tuossa läheisessä leffateatterissa, mutta oikea etukaiutin paukkui ja mölisi aika-ajoin ja varsinaisesta leffakokemuksesta ei voi puhua. Helsingissä uudestaan sitten.

Uusia projektejakin on tässä kerennyt kehittelemään kun ei kiire ole.Tosin ensi alkuun menee aika kyllä kämpän lopullisessa pystytyksessä mikä oli hyvällä mallillaan silloin kun sieltä kiireellä lomille lähdin. demogruuppimme sai sentään hienon intron ulos :) Jos koodipoppoota saisi piiskattua enemmän voisi puskea ulos enemmänkin matskua. Kivaa vaihtelua kuitenkin normaaliin taidesotkemiseen.

Jeesjees, katsellaan kunhan saa homman taas pystyyn. Nettikin pitäisi säätää kehiin joskus siellä himassa sitten joo…