Provinssirockissa olisi Massive Attack ja Dave Gahan muunmuassa. Pitäisiköhän sinne mennä? Olisi kyllä eka kerta meikän elämässä. En ole pahemmin festareista perustanut kun niissä tuppaa musiikki yleensä jäämään vähän sivualalle muista meiningeistä :-)

Voisi tutkia jos tuonne lähtisi jonkun porukan kera.

Animaatio senkun ruksuttaa. Mukava duunata tälläisiä sopivan kokoisia pätkiä joista voi sitten valita ne pätkät mistä editoi itse “filmin”. Jos joku pätkä hieman kusee, ei sen uudelleenrendaus ole mitenkään maailmanloppua edeltävä juttu, tod.näk. koneelle päivän lisätyö, muttei se omia hommiani haittaa koska tässä 3dsmaxin laulaessa pyörii vieressä Photoshop tai Dark Age of Camelot ihan yhtä hyvin kuin ennenkin.

np. 24h – Koneen Hurina

Superbowl is gay – Koskahan tyypin saisi tänne keikalle? Tuosta ei taide nimittäin parane.

Uusi pingstate.nu on mainio. Vähän säätöä vielä, mutta jo nykyiselläänkin homma vetää nolla-numerosta äänennopeudella ohi.

Hoh. Tulipas tässä todistettua sellainen ihmetys kuin Bumfights -video jossa pummit tuumailevat yhdessä jackass-temppuja ja vetävät no-holds-barrel tappelua keskenään. Mukaan on myös kasattu jotain esi-teinien koulupihatappeluita ja koko homma muistuttaa aika lailla Fight Clubia. Tekijät saivat toki kutsun oikeuteen kun pummit kävivät vähän vihaisena tuosta eksploitaatiosta (pummit saivat palkaksi bisseä ja donitseja kun taas filmintekijät käärivät ihan kohtuusummat filmistään).

-Real bums in fight video are producers

-’Bumfights’: That’s Entertainment?

-Internet Video Sparks Controversy over Decency

Tiedä sitten kuinka paljon hommassa on lavastusta ja kuinka paljon ei, aika kuoseissa moni tyypeistä tuntuu olevan.

Way to go Tero – Subspace vaikutti ihan hauskalta sillon aikanaan ja miltei aloin sitä pelaamaankin. Hauskaa, että kyseinen viritelmä on vielä pystyssä — via Merten

np. Heppakuoro

Mielenkiintoista läppää ja kumoaa kieltämättä monta myyttiä. ex-ammattisotilaan näkökulma terroriaseisiin. — via Tuupola

np. Nectarine – Scenemusic radio

Jos olo sattuu olemaan hetkittäin turvaton ja epäilet naapurin rakentavan ydinasetta, suuntaa selaimesi FEMAn oppaisiin. Kyseiset teokset ovat varmaan kuumaa kamaa lätäkön toisella puolella.

Time.com:lla on kiva erikoisraportti 80:stä päivästä jotka muuttivat maailmaa. Joka vuodelle on omat tärkeät tapahtumansa joita voi äänestää ja tulokset ovat ihan mielenkiintoisia.

Kävin duunailemaan uusia sivuja näin lomien alkaessa. Ei mitään varsinaista syytä, nämä nykyiset ovat olleet pystyssä viime kesästä lähtien joten kaipa tämä on hyvä aika uudistaa. Jostain syystä tälläinen omien sivujen parissa puuhastelu on kivan terapeuttista toimintaa eikä liikkeellelähtö ole ikinä kauhean hankalaa kunhan jonkun idean keksii. Ja jotkut freenä tehdyt sivuprojektit silloin tällöin ovat myös mukavan piristäviä.

np. Massive attack – 1000th window

Planescape Torment – Soundtrack

Molemmat levyt muuten aivan mainioita. Planescape tuli mentyä läpi joskus ’99 tienoilla ja on yksi äärimmäisen harvoista seikkailupeleistä/ropeista jonka hahmoista ja lopputapahtumista todella välitti. Täytyy kaivaa peli esiin jossain vaiheessa.

Järki ennen kaikkea.

The Daily Photo Project – heh, tälläinen tuottaa jo tulosta parin vuoden sisään.

Andrea bloggaa. Vewy nice. Kyllä se siitä urkenee ja onnea uudesta työpaikasta :-)

Uusi, maailman korkein vuoristorata. Näyttää sen verran terveeltä viritelmältä, että taidan jättää väliin. Ei silti, että pelkäisin, ei vaan huvita :-)

Helsingin Kaupunginteatterin näytelmä Albert Speeristä oli varsin vaikuttava. Hieman alle kolmetuntinen esitys varsin upeissa puitteissa ja hyvillä näyttelijöillä varustettuna. Kari Heiskanen Hitlerinä oli varsin vaikuttava vaikkei tämä luonnollisesti pääosassa ollutkaan. Asko Sarkola Speerinä tuntui myös uskottavalta, tosin hankala sanoa koska ainoat livepätkät kyseisestä henkilöstä olen nähnyt mainiolla World at War -dokumenttikokoelmalla ja Speerin myöhemmistä vaiheista Nurenbergin oikeudenkäyntien jälkeen ovat aika hämärässä peitossa. Näytelmän toinen osio oli itseasiassa mielenkiintoisempi juuri tämän takia ja se herättelikin ehkä enemmän kysymyksiä ihmisluonteesta kuin ensimmäinen osio joka pitkälti keskittyi sotaan. Näytelmä ehkä suosii enemmän ajatusta Speerin syyllisyydestä, mutta myös tuo ilmi ihmisen kiinnostuksen pahuutta kohtaan.. Vai miksi muuten Speerin julkaisemat kirjoitukset Spandausta vapautumisen jälkeen olivat kaikki jättimenestyksiä?

Näytelmän toinen osio juuri Speerin vapautumisesta 20:n vuoden vankeuden jälkeen, kasvaneiden lapsien ja perheen tapaaminen vuosien jälkeen olivatkin näytelmän suola ja toivat esiin puolen jota en ollut aiemmin pohtinutkaan. Speerillä todella oli haamunsa ja varsin kova taakka kannettavana jo muuttuneessa maailmassa.

Eli kaikki vaan sinne katsomaan. 18e opiskelijalipusta ei ole paha, tosin parven ekalle riville ei kannata ehkä änkeä :-)